Kävelyn kuntoutuminen on ollut porilaiselle Kirsi Orjalalle yksi kuntoutuksen tärkeimpiä elementtejä, sillä hän on aivoverenkiertohäiriön saatuaan menettänyt osittain toimintakykyä toiselta puolelta vartaloa, niin kädestä kuin jalastakin. Lokomat-kävelyrobotti tuleekin tässä kohtaa erittäin tarpeeseen Kirsin kuntoutuksessa, ja oheisessa kuvassa Kirsi on parhaillaan harjoittelemassa kävelyä robottiavusteisesti fysioterapeutti Marianne Marjaniemen kanssa. Moniammatillinen yksilökuntoutus ei kuitenkaan ole pelkkää fysioterapiaa ja fyysiseen puoleen keskittymistä, sillä koko kuntoutuksen ajatus on tukea toimintakykyä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
MITÄ MUUTA YKSILÖLLISILLÄ KUNTOUTUSJAKSOILLA TAPAHTUU?
Toimintaterapia on tärkeä arjen toimintakyvyn tukemisessa hyvin konkreettisesti. Erilaiset apuvälineet ja hyödylliset vinkit ovat tulleet tutuiksi nimenomaan toimintaterapeutin kanssa. Sosionomin kanssa käydään läpi hyödyllisiä asioita esimerkiksi erilaisiin tukimuotoihin liittyen. ”Nämäkin asiat muuttuvat aika ajoin, joten on hyvä käydä sosionomin kanssa ajantasainen tilanne läpi”, Kirsi toteaa.
Kuntoutusprosessin aikana lääkärin kanssa on tavattu alkuhaastattelun merkeissä ja aiempien jaksojen neurologin tapaamisia Kirsi on pitänyt myös hyödyllisinä. Psykologin kanssa keskustellessa tulee kiinnitettyä huomiota myös psyykkisen hyvinvoinnin puoleen ja myös monia muita todella hyödyllisiä yksilöaikoja eri ammattilaisten kanssa on ollut – sellaisia, joiden puheille ei välttämättä kaikessa rauhassa tulisi muuten mentyäkään.
Juuri tämän monipuolisuuden Kirsi kokeekin erittäin tärkeäksi yksilökuntoutuksessa. Eri ammattilaisten kanssa kaikki osa-alueet omassa toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa tulevat hyvin huomioiduiksi. Talon henkilökunta saa kaiken kaikkiaan Kirsiltä kiitosta: ”Tuntuu hyvältä, kun koko henkilökunta kohtaa asiakkaan. Kuntoutushenkilöstön lisäksi jo heti respasta alkaen tulee sellainen olo, että meidät asiakkaat kohdataan hyvällä mielellä aina siistijät mukaan lukien. Henkilökunta täällä on aivan huippu.”
YKSILÖLLISESTI, MUTTA YHDESSÄ
Yksilöllinen kuntoutus ei ole yksin puurtamista, vaikka nimestä voisi niin päätellä. Siihenkin sisältyy ryhmässä toimimista, ja yhdessä muiden kanssa kokemusten vaihtamista. Ryhmissä on hienointa, kun niistä saa vertaistukea ja hyviä vinkkejä. Vaikka kaikilla ei olisi sama sairaus tai elämäntilanne, aina löytyy jotain yhteistä. Kirsin mielestä myöskään eri ikä- tai elämänvaiheetkaan eivät haittaa yhteisen sävelen löytymistä, sillä ikä tuntuu olevan kuntoutusporukoissakin vain numero.
Sosiaalista tekemistä löytyy kuntoutuspäivien jälkeen myös vapaa-ajan toiminnoista. Esimerkiksi keilaaminen on kivaa ja yhdistävää toimintaa sekä kädentaidon ohjaajallakin on monesti mielenkiintoista ohjelmaa iltoihin. Toisinaan sitä on kuntoutuspäivien jälkeen kuitenkin sen verran poikki, että ilta on hyvä ottaa ihan levon ja rentoutumisen kannalta. Useita kuntoutusjaksoja Kankaanpäässä viettäneenä Kirsi on ehtinyt todeta, että Kuntoutuskeskuksen ympäristö on upea niin niin kesällä kuin talvella – lisäksi täällä on helppo olla.
KUUKÄVELYSTÄ IHAN TAVALLISEN ARKISIIN ASIOIHIN
Palataan vielä hetkeksi robottiin. Miltä se ”kuukävely” tuntuu? Lokomat-kävelyharjoittelu tuntuu kuulemma hyvältä. ”Ensin se on raskasta, mutta sitten taas aivot alkavat paremmin muistaa, miten se kävelyasento menikään ja miten jalka asettuu oikein. Robottiharjoittelun jälkeen on aina jonkin aikaa helpompi kävellä myös itsenäisesti, kun muistijälki oikeasta jalan asennosta askeltaessa on taas vähän kirkastunut”, Kirsi kuvailee. Kävelyrobotin lisäksi teknologiasta Kirsille on tullut tutuksi myös Armeo Spring -kädenkuntoutus, joka on tuonut halvaantuneen käden olkapäähän lisää liikkuvuutta.
Vaikka kuntoutuksessa päästään kokeilemaan robottia ja erilaisia menetelmiä, ammattilaiset kannustavat ja ohjaavat harjoitteluun ja hyvien keinojen löytymiseen ennen kaikkea omassa arjessa. Tässä tukena ja kannustuksena toimivat yhteydenotot kuntoutusjaksojen välissä ja koko kuntoutuskokonaisuuden jälkeen. Kuntoutusjakso ei ole täysin arjesta irrallinen kokonaisuus, vaan nivoutuu monilta osin omaan elämään ja elinympäristöön. Siitä huolimatta se myös virkistävällä tavalla katkaisee arjen ja tarjoaa kokemuksia, näkemyksiä ja uusia ihmisiä omaan elämään. Kaiken kaikkiaan Kirsin kokemuksen mukaan kuntoutusjakso piristää elämää – myös ennen ja jälkeen kuntoutuksen.
Tiesitkö?
Kela tarjoaa moniammatillista yksilökuntoutusta kaiken ikäisille ja erilaisiin yksilöllisiin kuntoutustarpeisiin. Voit olla työelämässä tai poissa työelämästä. Palvelu on asiakkaalle maksuton ja siitä on kaksi erilaista versiota riippuen asiakkaan tilanteesta:
- Vaativa lääkinnällinen yksilökuntoutus on alle 65-vuotiaille, joilla on sairauden tai vamman tuomia merkittäviä ja pitkäkestoisia haasteita toimintakyvyssä. Myös puoliso tai aikuinen läheinen voi osittain osallistua kuntoutukseen Kelan kustantamana. Tarvittaessa palveluun kuuluu ympärivuorokautinen avustus. Kuntoutustarve määritellään julkisella puolella tehdyssä kuntoutussuunnitelmassa.
- Harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen voi hakeutua, kun tarvitsee yksilöllistä tukea toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Hakea voi myös yli 65-vuotiaana ja B-lausunnon kuntoutushakemusta varten voi tehdä myös yksityisen puolen lääkäri.
Kiinnostuitko Lokomat-kävelyrobotista? Lue lisää!